Kotisivu
Teemat
Teema
Suomen sodat
Aihe
Jatkosota
Lähteet
Risto Ryti
Junalla rintamalle
Viholliselta suojassa
Suomalaiset SS-vapaaehtoiset
Sotamuistomerkki
Työhönlähtökutsu
Tulostusversio
Jatkosota

Neuvostoliitolle Moskovan välirauhassa vuonna 1944 luovutetut alueet. Nämä rajat vahvistettiin Pariisin rauhassa vuonna 1947.

Suomi osallistui jatkosodassa aktiivisesti toisen maailmansodan sotatapahtumiin, kun se Saksan rinnalla yritti valloittaa takaisin Moskovan rauhassa menettämänsä alueet. Suomi hyökkäsi Saksan tukemana Neuvostoliittoon 25. kesäkuuta 1941 ja valloitti menetetyt alueet nopeasti takaisin, mutta eteni sitten ns. vanhan rajan yli Neuvostoliittoon, alueille, jotka eivät koskaan olleet kuuluneet Suomeen.


Liittoutuneet tuomitsivat vanhan rajan ylityksen, ja Englanti jopa julisti Suomelle sodan itsenäisyyspäivänä 1941. Churchill oli ilmoittanut siitä kirjeellä Mannerheimille: "Olen suuresti pahoillani siitä ,minkä näen olevan odotettavissa, nimittäin että meidän lojaalisuudesta liittolaistamme Venäjää kohtaan on pakko jo muutaman päivän kuluttua julistaa Suomelle sota." Suomen armeija keskeytti etenemisensä syvemmälle Neuvostoliittoon ja kävi asemasotaa kesään 1944 asti. Kun oli ilmeistä, että Saksa tulisi häviämään sodan, Suomi solmi Saksan vastustuksesta huolimatta Moskovan välirauhan Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944. Jatkosodan jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton väliset rajat vahvistettiin Moskovan välirauhassa laaditun tekstin mukaan Pariisin rauhassa 10. helmikuuta 1947. Talvisodan ja jatkosodan seurauksena Suomi menetti yli 10 % maa-alueistaan Neuvostoliitolle. Näiltä alueilta Suomeen tuli n. 420.000 evakkoa, joille kaikille oli luotava mahdollisuudet aloittaa uusi elämä. Jatkosodassa kaatui 66.000 (joista 8 juutalaista) ja haavoittui 145.000 suomalaista sotilasta.

AF -tietopankki
Historian havinaa
Tänään: 12. joulukuuta 2017
Silloin: 10. joulukuuta 1948

Yhdistyneitten Kansakuntien 51 jäsenvaltiota allekirjoittavat Yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen.

Katso aikajanaa
Hae